Tämän päivän lehdistä saa lukea,miten uskonto vahingoittaa lasta,vanhemmat kieltävät sen lapsiltaan. Kylläpä on tultu uskonnolle allergiseksi!

 Me sotien jälkeen syntyneet, suuren ikäluokan lapset, kasvoimme "koti,uskonto,isänmaa"hengessä. Koulupäivät alkoivat aamuhartaudella juhlasalissa, jonne luokat järjestäytyivät joka aamu. Ruokarukous kuului asiaan, ennen vaatimattoman vellin tai keiton nauttimista. Tyytyväisiä oltiin, ei juuri ollut käytöshäiriöisiä lapsia tuossa aamu ja iltavuorojen täyttämässä Töölön kansakoulussa,jossa aloitin koulunkäynnin.

 Kevätjuhlissa laulettiin antaumuksella koko suvivirsi, joka nosti kyyneleet äitien silmänurkkiin. Joulujuhlien kuvaelmiin jokainen tyttö olisi halunut enkelin roolin.Tontut ja enkelit olivat sulassa sovussa.Kaikki lapset osallistuivat arjen kristilliseen kasvatukseen, joka oli osa Suomen kulttuuria! Vanhemmat eivät kieltäneet tätä isänmaan kasvatusmenetelmää.

 Kukaan ei saanut traumoja kristillisyyden värittämästä lapsuudesta,vaikka se oli aikaa, jolloin oli puutetta kaikesta.

 Kun vanhemmat kieltävät päiväkotien ja koulujen kristillisen kasvatuksen.silloin väheksytään lasta,lapsellakin on hengelliset tarpeet, Miten aikuinen vastaa näihin tarpeisiin?

 Lapset voivat pahoin,vaikeat käytöshäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina runsaasti.Lasten yksinäisyys korvataan televisiolla ja tietokoneilla.jotka sitten muokkaavatkin lapsen ajatusmaailmaa kielteiseen suuntaan.

  Mutta jos vanhemmat palvovat rahaa jumalana,lapsikin opetetaan palvomaan tätä maailman ruhtinasta.

  Kaikki kunnia päiväkotien ja koulujen yrityksille antaa uskonnollisia virikkeitä,joka on kuin suojarokotus tämän ajan pahuutta vastaan.

  Annetaan lastemmekin laulaa kauneimmat joululaulut, ja suvivirsi yhtään säkeistöä sensuroimatta!

 .