Menneillään oleva viikko on vanhusten viikko.

Sitä ei  missään huomaa.Satuin lukemaan sen jostain"lööpistä"viime viikolla.

Vanhusten viikko,ihan hyvä asia...jos siinä olisi todellista sisältöä.Sitä olisi voitu tuoda esille voimakkaammin,jotta vanhuksille olisi järjestetty mukavia hetkiä...niillekin,jotka viruvat unohdettuina niin monissa laitoksissa.

Viikko ei riitä vanhusten hyvinvoinnin muistamiseen,sen on oltava koko loppuelämän arvokkaana,kunnia asiana

Yleinen apatia vallitsee monissa laitoksissa,joissa käännellään ihmistä kyljeltä toiselle,pikaisesti vaihdetaan vaippa.Ainoat pienet hetket kun joku koskettaa...sellaista on liian paljon.Olen kierrellyt sijais ja keikkahoitajana kymmenet vanhusten hoitolaitokset...sain nähdä paljon!!!!!!!!

Vieläkään ei ole myöhäistä mennä "elvyttämään"apaattisia ,unohdettuja vanhuksiamme.

Olen senkin ihmeen nähnyt.Oli erääs osasto avattu jo korkean iän saavuttaneiden ihmisten viimeiseksi hoitopaikaksi. Kaikki olleet kauan vuoteissa makaamassa eri kaupungin sairaakoissa.Kyse oli vuoden määräaikais osastosta...mutta me hoitajat vaadimme kaikille pyörätuolin.,vaatetimme avopaitaiset hoidettavat,nostimme kaikki ylös vuoteista,talutimme,toimme sopivaa musiikkia kirjastoista,lempeitä virikkeitä ja rakastavan ilmapiirin.Ihme tapahtui.vanhuksemme virkistyivät silmissä!!!!Oli yksi hoitotyön kirkastusvuosi!

Aina on toivoa...ja nyt emme saa makuuttaa ketään vuoteissa,..ylös ..ja ulos tai edes parvekkeelle raittiiseen ilmaan...ei vaan rollaattorimarssi päivänä...vaan jatkuvasti!

Ihanat vanhuksemme tarvitsevat rakastavia käsiä...vapaaehtoisia ja työttömiä yhteisiin talkoisiin nostamaan vanhusten arvoa!