Kristillisten arvojen mukaan kasvaneita lapsia on kaupungissa paljon.

He joutuvat kohtaamaan eri arvomaailman päiväkodeissa ja kouluissa,kuin mitä ovat vanhemmiltaan saaneet.Kristityn perheen lapsen pienet kädet menevät ristiin ruokarukouksessa.Taivaan rakastava isä tullut tutuksi pyhäkoulun tukiessa vanhempien tarjoamaa uskoa.

Päiväkotiin mennessään lapsi jo huomaa,ei ruokaa siunata..siihen riittää jokin loru.

Koulu onkin jo paikka,jossa lapsenusko joutuu koetukselle.Kristityn kodin lapsi joutuu helposti pilkan kohteeksi tai muuten yksinäiseksi.On sulauduttava ateistisen maailman valtavirtaan,jos haluaa saada hyväksyntää.

Jos on koteja,jotka arvomaailmaltaan kristittyjä,ovat onnistuneet kasvattamaan tasapainoisia lapsia,heidän lapsillaan tulisi olla oikeus omien arvopohjien mukaiseen varhaiskasvatus ja koulu valintaan.Kristillisiä päiväkotiryhmiä sekä kristillisiä luokkia,voisi olla samalla tavalla vaihtoehtona kuin mm.musiikkiluokkia.Tulijoita on paljon!

Vanhojen kristillisten arvojen polkeminen on niin voimakasta,on pakko taistella niiden puolesta jotka haluavat kasvattaa lapsensa isiemme perinnön mukaan.Kristityssä maassa pitäisi olla lapsen oikeudet uskaltaa olla kristitty koulumaailmassa,joka on niin kova nykyään.

Siunaus alkaa virtaamaan,kun lapsemme saavat kasvaa taivaan valossa!